keskiviikko 15. elokuuta 2007

The Punisher

Tuossa jokin aika sitten surffaillessani törmäsin kvaakin foorumeilla johonkin keskusteluun uusista (tai siis minulle uusista) Marvelin julkaisemista Punisher albumeista. Uusi sarja julkaistaan nimikkeen MAX alla ja tämä antaa taiteilijoille mahdollisuuden tuoda väkivaltaisimmat ja pervisseimmät visionsa (joissain rajoissa tietty) näytille. Tarpeeksi lueskeltuani varmistuin siitä, että kyseessä ei ole mitään supersankarihömppää (tyyliin Teräsmies, Hämis, X-Men ja kumppanit jotka eivät oikein meikäläiselle putoa). Nuorempana tuli Punisheria seurattua ja silloinkin tuo astetta rankempi meno erottui edukseen muista sarjakuvista.

Punisher eli siis Frank Castle on mies, joka oli perheineen väärään aikaan väärässä paikassa joutuen sivullisina mafian tappajien luotisateeseen. Ainoana elävänä paikalta selvisi Frank ja siitä lähtien hän on kylvänyt tuhoa rikollisten keskuudessa yrittäen tyydyttää kostonhimonsa. Eli toisinsanoen antisankari parhaasta päästä.

Tämä uusi sarja kuulosti sen verran mielenkiintoiselle, että olihan sitä pistettävä ensimmäinen kovakantinen Punisher Max Vol. 1 tilaukseen. Tässä kovakantisessa Max julkaisussa siis kootaan yhteen sarjan #1-12 joissa käsitellään 3 isompaa tarinakokonaisuutta. Max sarjan tarinat ovat Garth Ennisin kynästä lähtöisin. Mies on kynäillyt jos jonkinmoista tarinaa, mutta ehdoton suosikkini on Steve Dillonin kanssa tehty Preacher. Preacheria julkaistiin Suomessakin parin albumin verran, mutta menekkiä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi, joten se huvi loppui lyhyeen. Preacher on itseasiassa sen verran mahtava tapaus, että tarviipa siitäkin värkätä jonkinmoista tarinaa jossain vaiheessa. Maxeissa Ennisin parina vierailee useita eri taiteilijoita; Lewis Larosa, Leandro Fernandez ja Goran Parlov muutamia mainitakseni.

Max Vol. 1 luettuani (tai itseasiassa ensimmäisen tarinan) vingahti Visa ja Vol. 2 ja 3 lähtivät tilaukseen. Amazon.com ja Amazon.co.uk ovat hyviä ostopaikkoja, mutta www.bookdepository.co.uk kannattaa ehdottomasti tarkastaa myös. Varastot ovat pienehköt, mutta hinnat todella kohdallaan ja erillisiä postikuluja ei laskuteta. Myös eBay on lähes mitä tahansa hankkiessa nykyään vaihtoehto, joka kannattaa tarkastaa. Nyt pienen shoppailun jälkeen hyllystä löytyy kovakantisina Max Vol. 1-3, From First to Last ja Born. Born olikin jo vaikeampi tapaus hommata ja pienen sekaannuksen takia niitä komeilee nyt 2 hyllyssä.

Born kertoo tarinan Kapteeni Frank Castlesta ennen Punisherin syntyä. Tarina sijoittuu Vietnamin sotaan aivan sen loppuvaiheilla vuonna 1971 ja kertoo miehestä, joka on taistelukentällä kuin kotonaan. Taistelukentällä Castle joutuu tekemään päätöksen, joka määrittelee hänen tulevaisuutensa...

"If you think payback is bad, you haven't met Frank Castle."

From First to Last koostuu kolmesta tarinasta Tyger, The Cell ja The End.

Tyger on tarina 10-vuotiaasta Frankista, joka jo nuorella iällä joutuu kohtaamaan väkivaltaa ja kuolemaa saaden opetuksen joka osaltaan ohjaa hänen tulevaisuuttaan. The Cellissä Castlen tähtäimeen joutuvat Rikerin vankilassa lusivat rikollispomot. The Cell on ehdottomasti albumin parasta antia ja jo pelkästään tämän takia kannattaa koko kolmikko hommata (2 muuta osaa vähän kuin kaupanpäällisinä). Kolmikon heikoin tarina The End kertoo tarinan eläkeikäisestä Frank Castlesta, joka tarttuu aseeseen viimeisen kerran jakaakseen oman käden oikeutta apokalyptisissä tunnelmissa.



MAX albumien tarinat taas tuovat Punisherin lähemmäs nykyaikaa ja nykyajan elämää. Tarinoiden puitteet vaihtelevat paljonkin, mutta terrorismin vastaisuus on vahvasti mukana. Mukaan mahtuu myös mm. korruptiota yritysmaailmassa ja seksiorjuutta. Kolmen ensimmäisen kovakantisen albumin kannet ylempänä. Neljättä innolla odotellessa.

Tarinoille yhteistä on raadollisuus. Asioita ei kaunistella, vaan ne esitetään juurikin niin julmina ja tylyinä mitä aiheeseen liittyen sopiikin odottaa. Näissä tarinoissa Punisher esitetään sellaisena miten olen hänet aina kuvitellut. Teräksenkovana kostajana, joka tasapainoilee hulluuden rajamailla ja elää vain tappaakseen. Mutta silti sekaan mahtuu myös huumoria, mustaakin mustempaa kyllä. Mutta tosiaan mikään perheen pienimpien sarjis ei ole kyseessä ja muutenkaan ei ihan heikkohermoisille välttämättä sovi.

Tuli tuossa maanantaina tämän kirjoittelun innoittamana katsastettua uudelleen muutama vuosi sitten ilmestynyt Punisher elokuva. Kun sen ensimmäistä kertaa katselin olivat odotukseni todella korkealla, joten pettymys oli sen mukainen. Ajattelin, että josko tuo toisella katselu kerralla olisi edes hieman parantunut. No eipä ollut ei...

Joskus aina ihmetellyt miten nämä elokuvat voidaan niin usein mokata täysin. Tässäkin tapauksessa leffan pohjana aika pitkälle eräs Ennis-Dillon tarinakokonaisuus (ja hyvä sellainen) ja valmiiksi luotu toimiva "punisher-versumi". Sitten otetaan nämä hyvät lähtökohdat ja mennään ja sössitään kaikki.

No toivotaan, että tekeillä oleva jatko-osa pystyisi parantamaan edes hieman. Ensi vuodelle alustavasti kaavailtua Punisher: Welcome Back Frank (joka muuten oli oikeasti ensimmäisen leffan pohjana olevan tarinakokonaisuuden nimi) leffaa on valittu tähdittämään Ray Stevenson, joka tuli varmaan monelle tutuksi The Rome sarjan Titus Pullona. Mielestäni aika hyvä valinta, vaikka ei minulla periaatteessa mitään Thomas Janea vastaan ollut ensimmäisessä osassakaan (ei ollut hänen vikansa, että leffa on susi).

Ei kommentteja: